Viime v-loppuna pyörähdettiin Tampereella näyttelyissä (tuloksena EH) ja täytyy sanoa että oli oikein kiva reissu. Ja tänä vuonna kerittiin jopa ajoissa paikalle, vaikka äitee olikin kuskina ja aivan hermona heti kun vahingossa ei käännytty oikealle tielle tms. "NO NIIN MÄ TÄMÄN ARVASIN, EI ME TULLA SINNE KERKIÄMÄÄN", "NO NIIN SIINÄ MENI NE NÄYTTELYT" yms. Mutta silti kummasti kerittiin ajoissa (ja hengissä) paikalle. :D
Oli kiva nähdä taas pitkästä aikaa Kuunsirppiläisiä, sekä koiria että omistajia, ja muita tuttuja. Odotin etenkin Jasson ja Nicin näkemistä, eikä tietenkään tarvinnut pettyä... Pojat olivat yhtä komeita (ja komeampiakin) miltä kuvissa näyttivätkin. Sekä oli kiva nähdä Sussua ja Pinkkiä (Flammeus Get Up) pitkästä aikaa ja Rikuhan rakastui kerta heitolla kauniiseen Pinkkiin. Yleensä Rikulla on kuin herrasmies naisten kanssa, ei ahdistele tai tunkeile, mutta Pinkki oli ilmeisesti aivan liian vastustamaton että neidin olisi voinut jättää rauhaan.
Täytyy vielä sanoa, että Riku käyttäytyi kehässä kuin unelma. Ei tietoakaan että olis arastellut tai yhtään kyyristellyt tuomarin edessä vaikka en itse sitä esittänytkään. On ne meidän kopeloonti harjoitukset sittenkin näköjään tehonnut. :)
Kiitokset vielä Marille kun vei Rikun kehään!

Heti seuraavana päivänä (sunnuntai) sitten suunnistettiin taas S-joella epävirallisiin agility kisoihin. Pieni paniikki iski kun näin radan, hirveän vaikea. Tai oikeastaan 'vaikea', eli radalla oli valssauksia ja kontakteja. Eli meille todellinen kammorata :D
Olin ihan varma, että töpeksin valsauksissa ja kontaktit ei tuu otettua yms. Mutta kuinka ollakkaan meillä ei oo varmaan ikinä mennyt rata niin hyvin, eka nolla tuli sieltä ja valssauksetkin sujui! Kisoissa oltiin kolmansia ja hirmu tyytyväisiä.

Mehän ollaan käyty aktiivisesti S-joella noissa LAGUn järjestämissä kisoissa, ne kisat oli samalla Talavikuppi joissa kupin voittaja sitten selvisi niin että kaikista kisoissa huomioidaan koirakon paras tulos.
Ja nyt kun kävin kurkkimassa noita Talavikupin tuloksia niin huomasin, että mehän oltiin Rikun kanssa toisina!
Tulosrivi meillä oli tälläinen:
hyl, 5/2, 5/3, 0/3.
Eli ekoista kisoista tuli hylky, toisissa viis virhepistettä ja kakkosia, kolmansissa jälleen viis virhettä ja kolmansia ja viimeisistä kisoissa nolla ja kolmansia.

Kisojen jälkeen sitten suunnistettiin vielä läheiselle koululle missä oli joku ulkoilupäivä, Riku sai sielä makkaraa ja paljon huomioita kun pikkulapset sitä paijailivat joka välissä. Ja isseen piti sitten kertoilla melkein jokaisella tutulle/puolitutulle kuinka Riku kävi äsken kisoissa ja taas Riku sai lisää paijailua :D
Pitää kattua, ettei pojalle nouse kusi päähän kun joka välissä kehutaan ja paijaillaan. :D

Tänään sitten meille tuli veljen pinseri hoitoon ja käväisin Rikun ja Ricon kanssa sitten metsässä rämpimis lenkillä. Molemmat juoksivat ihan hulluna, Rico tietenkin roikkui Rikun perässä aivan hullaannuksissaan.
Mulla oli kamerakin mukana, mutta eipä siitä paljon iloa ollut kun akku loppui jo ihan alkumatkasta. Tietenkin juuri silloin kun pääsi kunnon kuvausvauhtiin...
Ja kun lenkin metsä osuus loppui ja tultiin sitten tielle niin hoksasin, että kyllähän mä Ricolle pannan & hihnan otin, mutta Rikulla ei ollut mitään mukana. No, ei se kyllä itteasias suuresti asiaa muuttanut koska  Rikuhan on mulla aina lenkillä irti vaikka oliskin hihna mukana. Se kun kulkee ilman hihnaakin käskystä vierellä, mutta jotenkin on itellä vaan varmempi olo kun tietää että on se hihna mukana ja voi napata koiran siihen kiinni jos tulee jotain hämminkiä.
No jatkettiin sitten matkaa vain Rico hihnassa pomppien ja Riku nätisti ilman hihnaa sivulle kävellen. Päästiin jonkin matkaa menemään kun yks Rikun lempileikkikavereista juoksi meitä vastaan. Rexi on myös tervu ja asuu jonkin matkan päästä meiltä, yleensä karkeilee aina pihasta meitä katsomaan (ja Rikun kans leikkimään) kun mennään siitä ohitte. Nytkin pojat meinas pistää painiksi siinä keskellä tietä, piti melkein kirjaimellisesti raahata pojat pellolle siitä tieltä. Ja sielä ne painelikin rallia sitten ja mä siinä kiltisti odottelin että ne lopettelis ja saisin napattua Rexin jollain kiinni ja vietyä sen kotiin.
Ei nimittäin auta vaikka käskisit Rikun pois sieltä riekkumasta kun Rexi jatkaa vaikka yksin sitä pöllöä juoksuansa ympäri peltoa.
No jonkun ajan päästä sitten päästiinkin lähtemään kun Rexiä tultiin hakemaan, suunnistettiin kotia jossa 'paiskasin' Ricon sisälle ja treenasin vielä Rikun kanssa pihalle.

Otettiin mm. seuraamista, liikkeestä maahan menoa, liikkeestä seisomista, hiukan kaukoja, paikalla oloa näkösuojassa, noutokapulan pitoa ja kapulan kanssa eteentuloa.
Seuraamiset meni ihan ok, aluksi poika oli ihan täpinässä ja kontakti pysy kuin nakutettu, mutta täyskäännöksissä irtoaa edelleen liikaa. Toisessa pätkässä seuraamista käännös oli parempi. mutta kontakti ei yhtä hyvä.
Liikkeestä maahan meno ja seisominen menivät hyvin, samoin noutokapulan pito. Ei tietoakaan tällä kertaa, että olis pureksinut sitä, ei innostunut pureskelemaan edes kapulan kanssa eteentulossa. Ja tällä kertaa eteentuloissa tuli suoraan ja tiiviisti eteen! Jipii! Eli erittäin onnistuneet treenit kapulan osalta.
Samaa voisi sanoa myös paikalla olosta, menin itse näkösuojaan ja uskalsin kokeilla olla sielä  minuutin verran. Ja koira oli kuin nakutettuna paikallaan eikä tietoakaan että olis noussut ja yrittääs tähyillä missä oon. Ihana ♥
Kaukot ei sitten menneetkään niin hyvin, edelleen olin vain n. metrin parin päässä koirasta ja komensin vain istumasta maahan ja taas istumaan. Maahan meno oli kyllä nopea, mutta istumaan nousu suorastaan tuskallisen hidas.
Kokeilin ottaa niin, että leikin koiran kanssa ja annan käskyt siinä samalla. Tällä kertaa toimi, maahan meno nopea ja samoin istumaan nousut.

Ihan hyvät treenit siis, nyt tuo koira tuhisee tuossa lattialla vieressä sen omalla makuu alustalla, jonka ostin sille sieltä Tampereelta. Hyvin näyttää alusta kelvanneen.