Tänään sitten lähdin heti herättyäni jäljestämään.
Ja meni kyllä aikalailla päin persettä.
Okei, siitä on muutamia kuukausia aikaa kun viimeksi jäljestettiin ja oon kyllä saanut sitä hieman rauhoittumaan kun mennään jäljelle. Meinaan, ettei enää kisko kun hullu jäljen alkuun, mutta se perkeleen tärinä ja tohotus on pysynyt.

Ekan jälki oli joku 10 - 20 metriä pitkä, suora. Kauhea tohotus kun irrotin tuon puusta ja lähdettiin jäljelle päin, nenä jo kun liimattuna maassa vaikkei oltu lähelläkään jälkeä. Vaikeuksia saada hihnaa tuon jalkojen välistä kun pyöri ja tärisi joka suuntaan. *huok.*
Kesti hetken ennen kuin sain tuon edes hetkeksi rauhoittumaan, istumaan ja ottamaan kontaktia. Jäljen alussa heti kauhea hätäily ja nameja jäi aika reippaasti maahan. Hetken hosumisen jälkeen sitten alkoi mennä vähän paremmin, mutta nameja jäi kyllä aika reippaasti maahan.
Kyllä tuo hyvin jäljellä pysyy ja seuraa sitä ihan sillai hyvin, mutta ei ota joka askeleelta nameja. Melkein menee sillälailla, että joka toinen tai kolmas tulee otettua.

Toisen jälken alkuun sitten tein pienen kolmion ja siitä sitten lähdettiin suoraan joku 10-15 m. Ja tää meni mahdollisesti vieläkin huonommin, nameja jäi paljon enemmän sinne jäljelle. Kolmion otti kyllä ihan hyvin.
Jäljen lopussa meinasi kovaa, että kyllä se vielä jatkuu vaikka aikaa sitten oli jälki loppunut...

Nyt kun tässä muistelen tuota jäljestystä niin tuntuu jotenkin siltä, että ottaa paremmin vasemman jalan namit, että niitä oikean puolen jalkojen namia jää paljon enemmän sinne maahan.
Seuraavalla kerralla koitan viedä tuon syöneenä sinne jäljelle, jospa sitten osais ottaa rauhallisemmin eikä kauhean nälän voimalla tohottais ja painais kiirellä sitä jälkeä. Tuo kumminkin on sellainen ahne possu, että menee kyllä justiinsakin syöneenä mielellään sinne jäljelle.

Raisan neuvona koitettiin tällä kertaa laittaa sinne maahan frolicin paloja kun ne ei erota maasta niin hyvin kuin mun aiemmin käyttämät makkarat.
No eipä ollu paljon apua, kauheaa samallaista höseltämistä koko ajan. Meinas kyllä kärähtää ittelläkin monta kertaa kun tuolla oli niin kauhea hosuminen, ettei meinannut edes saada sitä hihnaa jalkojen välistä menemään tai rauhoittumaan...