Iski joku aika sitten laiskuus, eikä ole tänne jaksanut hirveästi raapustella. Ja onhan ne treenaamisetkin jääneet vähän heikommalle, jotain pikku treenejä on tullut otettua. Loman aikana oli sitten tarkoitus kunnostautua, mutta sekään ei oikeen sujunut suunnitellulla tavalla. Alkuviikosta oli hirveä treeni innostus päällä, mutta kelit oli niin kamalat (märkää, tuulista & liukasta) että siihen se idea treeneistä kuoli.
Kun tuo jumalaton tuuli ja märkyys loppu niin suunnistettiin sitten innoissamme läheiselle koululle ja kuinka ollakkaan piha oli aivan jäinen, joten jäi treenaamiset siltäkin erää. Parin päivän päästä sitten suunnistettiin uudelleen koululle ja tällä kertaa päästiin jopa treenailemaankin, tosin itseä tympäisi kun koulun pihaa ei oltu aurattu ja sai kahlailla sielä lumessa. Treenit jäi siltäkin osin aika lyhyiksi, vähän seuraamista ja liikkeestä seisomista.
Torstaina ei enää huvittanut talsia siinä auraamattomalla pihalla niin siirryttiin treenailemaan yhdelle polulle, ei ollut kauheasti lunta eikä myöskään hirveän liukasta. Riku raukka oli heti aivan täpinöissä kun otin pallon esille, eikä sillä tarvinnut kauan leikkiä kun syttyi kunnolla. Heti aivan täpinöissään kun on jäänyt treenaamiset vähän vähemmälle.
Seuraamiset meni muuten hyvin, mutta täyskäännöksissä irtos liikaa. Jälleen otettiin myös liikkeestä seisomista, pitää saada liikettä vähän varmemmaksi kun tuo on nyt tarjonnut joitakin kertoja istumista/maahan menoa seisomisen sijasta.
Paikalla oloa otettiin niin, että olin vähän vajaa minuutin näkösuojassa ja hyvin meni, luulen kyllä että olisin voinut ihan hyvin ottaa jo sen minuutin/päälle minuutin mutta edetään nyt rauhassa ja varman päälle.
Luoksetulot meni jokseenkin mönkään, huomaa että oon nyt ottanut ehkä liikaa niitä läpijuoksuja. Rikulla oli tällä kertaa niin luja vauhti, että melkein törmäs mun jalkoihin ja singahti ihan ihmeellisesti vinoon. Tosin tuohon törmäämiseen vaikutti varmaan sekin, että kumminkin oli vähän liukasta. Kokeiltiin pari kertaa uusista ja kaks kertaa ihan vinoon, pikemminkin oikeamman tai vasemman jalan eteen kun siihen keskelle. Kolmannella kerralla tuli jo ihan hyvin keskelle, mutta ei tarpeeksi lähelle. Eihän tuo mitenkään liian kaukana ole, mutta ei niin lähelläkään kuin haluaisin. Pitänee näköjään taas palata noihin eteentulo harjotuksiin, tähän olisin kiitollinen jos saisin vinkkejä. Tuntuu että vaikka otetaan miljoonia ja miljoonia toistoja niin ei auta. Aina siinä on se sama välimatka, kun haluaisin sen tulevan niin läheelle kuin mahdollista. Errrrr....

Perjantaina palasi kunnon treeni inno ja  tulikin hyvä mieli kun treenit onnistuivat niin hyvin. Ja tällä kertaa koulun pihakin oli aurattu :D
Seuraaminen meni ihan nappiin, ei edes irronnut täyskäännöksissä ja kontakti pysyi tosi hyvin juoksussakin. Liikkeestä seisominen meni aivan nappiin (ilmeisesti alkaa palautua tuokin liike mieleen). Estehyppyäkin kokeiltiin pitkästä aikaa ja nappiin meni, tuo oli vain aluksi niin täpinöissään että meinasi kaksi kertaa karata sinne esteelle.
Pitkästä aikaa kokeiltiin myös avoimen luokan luoksetuloa, eli jätän koiran paikalleen --> kutsun --> puolessa välissä lentää pallo. Hyvin meni sekin, tämän jälkeen käytiin kiertämässä pururadalla pieni lenkki jonka jälkeen jatkattiin sitten treenausta.
Otettiin paikalla oloa 2 minsaa, ilman mitään näkösuojaa. Taas kerran sai olla tyytyväinen, onhan tuo meidän vahvimpia liikkeitäkin.
Myös kapulan kanssa touhuttiin, on sujunut niin hyvin nuo pidot ja heittelyt että nyt kokeiltiin sitten kapulan kanssa eteentuloa. Aluksi sai korjailla tuon asentoa muutaman kerran ja sitten lähti sujumaan. Pari kertaa tuli mallikkaasti ihan varpaisiin kiinni, mutta sitten kuin palkaksi riekuin sen kanssa niin alkoi kiihdyksissä pureskella sitä kapulaa....
Mietin, että tässä pitää varmaan siirtyä namilla palkkaukseen, tuntuu että tuo on ruvennut innostumaan siitä kapulastakin niin että alkaa pian jo sitäkin jauhamaan pelkästä riemusta. Ja jos siihen vielä palkkaan leikillä niin varmahan joka välissä alkaa pureskella sitä kapulaa.

Myös kaukoja otettiin hieman, ihan vain niin että itse olin n. metrin päässä ja komensin koiran istumasta maahan ja takaisin istumaan. Vaihdot sujui nopsasti, etenkin maahan meno, ei me näitä olla edes niin hirveästi jauhettu. Kyllähän sitä vielä kerkiää, nyt voi olla että keskityttään taas joksikin aikaa varmentamaan niitä heikoimpia alon liikkeitä kisoja varten ja kun on se TK1 takataskussa niin voidaan keskittyä noihin avoimen liikkeisiin.

Lopuksi vielä riekuttiin sitten patukan kanssa ja kiskottiin sitä ja Rikuhan sen tietenkin voitti aina ;)

Kotia päästyä sitten innostuin vielä, että nythän on hyvä potkukeilkkailu sää. Joten siis Riku ja meidän vanhin papparainen siihen vierelle juoksemaan ja matkaan. Kelkka luisti hyvin ja Riku oli aivan täpinöissään, käytiin parin kilsan lenkki. Etenkin Riku olis ollut vielä halukas jatkamaan, ja huomas kyllä että sitä tympiä kääntyiä kotia päin kun se vetäminenkin vähän hidastui. :D Vanhempi herra sen sijaan piristyi vain kun lähdettiin kotia päin.
Kotona sitten riittikin nauramista, kun Rikukin oli melkein kokonaan valkoinen. Selkä, rintakarvat, kaulus ja naamakin ihan huurussa.  Harmi vain kun ei sattunut olemaan kameraa käsillä sillon, olis tullut aivan ihana kuva tästä meidän uudesta vanhasta herrasta ;D